Olin viime kesänä Kreikassa, Ateenassa, lomalla sukulaisissa. Kreikan palot ovat järkyttäneet, onneksi ne saatiin hallintaan ja paljon on parannettavaa niissä asioissa.

Mutta terveydenhoidosta kuulin hyvää. "Kotikadulla" sain käteeni lehden, jossa kerrottiin kaupunginosan terveyspalveluista. Ateenan sairaaloissa lääkäreiden osaamista on keskitetty ja sairaalat ovat erikoistuneet eri sairauksien hoitamiseen. Lääkäreillä on parina päivänä viikossa vastaanotto kaupungilla, ja asukkaat voivat valita oman lääkärin. Esim. raskaana oleva äiti etsii alueella päivystävistä lääkäreistä itselleen sopivan ja kun synnytyksen aika koittaa, se tapahtuu siinä sairaalassa missä lääkäri on töissä. Tutun lääkärin avustuksella synnytys sujuu turvallisesti. Tyytyväisiltä kuulostivat alueen asukkaat kun kyselin terveyspalveluista. Lääkkeet ovat huomattavasti halvempia kuin meillä ja lääkepakkauksissa on tiedot myös pistekirjoituksella.

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

"Kotikadulla" näin, että "koko kylä kasvattaa" lapsia, aikuiset ottavat vastuuta naapurien lapsista. Turvallisuus ja aikuisten ystävällinen suhtautuminen lapsiin lämmitti mieltä. Kreikassa perhekäsitys on laajempi kuin meillä, siellä sukulaiset, serkukset - vauvasta vaariin asuvat samoilla kaduilla, samoissa taloissa ja ovat päivittäin tekemisissä toistensa kanssa.

Ateenassa lapsella ja vanhuksella on aina joku läheinen turvanaan, he elävät perheensä ympäröimänä -se on turvallista!

Kesä ja lapset tulivat mieleen kun kuulin Lehtimänen surmasta - taas joku/jotkut ottavat oikeuden omiin käsiinsä? Oliko heidän taustansa selvitetty ennen työsuhteen solmimista?Mihin tämä maailma on menossa? Jokaisella on oikeus elämään! Irma