Kuulin uutisen, että suomalaiset lapset eivät enää leiki niin paljon kuin ennen - se on kurja uutinen. Leikkiessä esim. pihaleikkejä tulee myös liikuttua ja se on hyväksi lapsille.

 

Omassa lapsuudessani ei ollut tietokonetta eikä televisioita, vain radio nökötti nurkassa. Silloin oltiin paljon ulkona naapureiden lasten kanssa. Leikimme hippaa, piilosta, palloleikkejä yms. Talvella hiihdettiin ja ihan pikkuisen pääsin luistelemaankin. Rakkaita muistoja ovat myös kauppa- ja kotileikit, niitäkin leikittiin ulkona.

 

Olen tosi iloinen omien lastenlasteni puolesta, he ovat nyt Ateenassa ja ovat löytäneet sieltä ystäviä. Joka ilta lähitalon lapset kokoontuvat klo 18 ulos leikkimään ja kaikki menevät kotiin klo 20.30. Ulkona he leikkivät yhdessä mm kirkonrottaa, piilosta, palloleikkejä ja isommat pitävät huolen pienemmistä. Kuulostaa tosi mukavalta - myös se, että 13-vuotiaskin haluaa mukaan näihin leikkeihin, hän tuntee kuuluvansa joukkoon.  Lapsuus on monesti liian lyhyt!

Leikki on lapsen työtä - näin sanotaan! Kotona ja päiväkodeissa täytyisi elvyttää leikkimistä ja perinteisiä ulkoleikkejä, etteivät lasten leikkitaidot ja halu leikkiä katoaisi lapsiltamme. 

 

                916114.jpg

Kyllä ruoka ja koululäksytkin maistuvat reippaan liikunnan ja ulkoilun jälkeen. Mistä leikistä sinä tykkäsit lapsena? Irma