Lasten huostaanottojen määrä on kasvanut nopeasti. Stakesin tilastojen mukaan kasvu on viime vuosina ollut noin 2-5 % vuodessa. Viime vuonna kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna runsaat 15 000 alle 18-vuotiasta lasta ja nuorta. Lapsen huostaanotto ja sijaishuolto on rankin toimintamuoto lastensuojelussa. Siihen turvaudutaan, jos puutteet lapsen huolenpidossa, kodin olosuhteet tai lapsen oma käyttäytyminen uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä.

Lapsen terveyttä ja kehitystä vaarantaa lapsen päihteiden käyttö, rikollisuus tai muu näihin rinnastettava toiminta. Edellytyksenä huostaanotolle lisäksi on, etteivät avohuollon toimenpiteet riitä ja sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista. <?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Edellä mainittujen huostaanoton edellytysten täyttyessä kunnan sosiaaliviranomaisella on velvollisuus ottaa lapsi huostaan ja järjestää hänelle sijaishuolto. Huostaanotto voidaan toteuttaa joko kiireellisenä tai varsinaisena huostaanottona. Varsinainen huostaanotto tarkoittaa yleensä lapsen pidempiaikaista sijoittamista kodin ulkopuolelle.

Näin yleensä toimitaan, mutta valitettavan usein lapsi saa odotella vaikeissa olosuhteissa aivan liian kauan, sijaisperheistä on pulaa. Työssäni olen huomannut, että huostaanotto on todella vihonviimeinen konsti ja vaikea toimenpide. Pieni lapsi tarvitsee turvallisen kasvuympäristön – harmi, että lastensuojelun työntekijöillä menee aika tulipalojen sammutteluun. Perheitä pitäisi auttaa ajoissa – silloin säästyttäisiin monilta murheilta. Sukulaiset ovat usein kullanarvoinen tukiverkko lapselle. Toivon, että uusi lastesuojelunlaki tuo parannuksia asiaan. Irma