Lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä on puhuttu julkisuudessa paljon viimeaikoina.

Julkisuudessa eniten huomiota on saanut pienten lasten hyväksikäyttö. Ahdistelu ja hyväksikäyttö kohdistuvat myös murrosikäisiin tai toisella kymmenellä oleviin lapsiin. Ahdistelu- ja hyväksikäyttökokemukset ovat sitä yleisempiä, mitä varttuneempi lapsi tai nuori on kyseessä.

Koululaisille tehdyssä kyselyssä ilmoitti hyväksikäyttöä kokeneensa kahdeksan prosenttia tytöistä ja kolme prosenttia pojista 15 vuoden ikään mennessä. Biologisen isän ahdistelua oli kokenut kaksi tyttöä tuhannesta ja isäpuolen ahdistelua kolme sadasta.

Vaikka perheensisäinen hyväksikäyttö on harvinaista, on lapsen ahdistelija usein lapselle tavalla tai toisella tuttu. Hän joko kuuluu lapsen lähipiiriin, on perheen sukulainen tai vanhempien tuttava, tai pyrkii varta vasten hankkiutumaan lapsen ystäväksi.

Seksuaalinen hyväksikäyttö on fyysistä väkivaltaa, se on pelottavaa, ahdistavaa ja nöyryyttävää ja aiheuttaa elinikäisen trauman.

Mutta ne tuomiot, miksi tästä rikoksesta pääsee yleensä kuin koira veräjästä? Sitä en ymmärrä. Tuomiot ovat julkisia asiakirjoja, asiasta kiinnostuneen on helppoa saada tietoa nykyisestä rangaistuskäytännöstä. Tämä paljastui onneksi karmealla tavalla televisiossa, kiitokset siitä toimittajalle. Yli satatuhatta kansalaista on allekirjoittanut vetoomuksen ja sitä ei mielestäni voi sivuuttaa. On aika korjata tämä räikeä virhe, ehdollisen tuomion saanut on uhka uhreilleen. Irma