Soitin ystävälleni ja kyselin hänen vointiaan. Ystäväni on jo yli 80- vuotias, asuu yksin kotona. Hän on jo kauan kärsinyt lonkkakivuista ja jonottaa leikkaukseen. Kivut pahenevat päiväpäivältä, ehkä nyt kesänkynnyksellä hänet lopultakin kutsutaan leikkaukseen. Tietysti vaiva pahenee odotellessa ja jokainen päivä tuntuu rankemmalta. Ystäväni liikkuu rollaattorin avulla ja iloissaan hän kertoi, että rollaattori on tuonut helpotusta kulkemiseen, sen päälle voi väsähtäessään istahtaa. Kuinkahan paljon saman kohtalon omaavia vanhuksia on leikkausjonossa? Kivut ja vaikeus liikkua vangitsevat kotiin, elämänlaatu kärsii. Rollaattorilla on vaikeaa ja raskasta liikkua sohjoisilla kaduilla!

Tämä aurinkoinen päivä ja soittoni tuntuivat ilahduttavan kovasti. Minä taas nautin joka kerta hänen raikkaista ajatuksistaan ja mielipiteistään. Miten paljon tietoa ja osaamista hänellä onkaan. On ilo olla hänen ystävänsä.

      Miten huikaisevan sininen taivas tänään onkaan, ei yhtään pilvenhattaraa näy taivaalla.