Viime viikkoon mahtui taas monenlaisia asioita ja aina on mahdollisuus oppia uutta. Maanantaina, illalla, keskusteltiin lasten oikeuksista ja köyhyydestä. Naisyhdistyksen ideoimassa illassa alustajana oli lakimies Esa Iivonen, MLL.  Hän on intohimoinen lasten puolesta puhuja. Lapset ovat tulevaisuuden tekijöitä ja heistä on pidettävä hyvä huoli.

Keskiviikkona, illalla, pääsin katsomaan Teatteri Kultsan esitystä Hennalan soittokunta 1918. Esitys ei jättänyt kylmäksi ketään, nenäliina piti kaivaa taskusta useamman kerran. Vuosi 1917 oli levoton Suomessa. Työttömyys, köyhyys ja nälkä toivat eriarvoisuuden kansan keskuuteen ja vallankumouksen siemen oli kylvetty. Kovaa oli elämä sen ajan ihmisillä, eipä ihme jos niistä ajoista ei haluta puhua.

Tänään oli Pikkuparlamentissa tilaisuus Kuka, mitä, häh? Minä ja uussuomalaiset.  Auditorio oli täynnä ja keskustelu vilkasta. Liisa Jaakonsaari, Mitro Repo, Tarja Filatov ja Risto Laakkonen olivat mm. tilaisuuden puhujia. Paikalla oli paljon uussuomalaisia ja heillä oli  kerrottavaa alustajille. Kun taantuma iskee, se näkyy heti maahanmuuttajien/ uussuomalasisten työllistymisessä, näin se valitettavasti on.

Maanantai-illan keskustelut tulivat mieleen - köyhyys, työttömyys ja nälkä lisääntyvät. Miten näitä asioita ei saada kuntoon täällä Suomessa, vuonna 2009??