Siinä tärkein kasvatussääntö! Suurempi vaikutus kuin tuhansilla sanoilla ja kauneilla opeilla on esimerkillä, jonka sinä itse kaikissa elämän asioissa annat lapsillesi. Muista aina ja joka paikassa sitä tosiasiaa, että lapsesi katselevat sinua, että heidän katseensa seuraavat töitäsi ja toimiasi, että heidän korvansa kuulevat senkin, mikä oikeastaan ei ole tarkotettu lasten kuultavaksi, että he sinusta tahtovat nähdä, minkälaisiksi heidän itsensä kerran tulee tulla. Jos tahdot lapsestasi uskollisen, urhoollisen, vapauttarakastavan, ylpeän, kestävän, opinhaluisen, luotettavan, niin ole itse uskollinen lähimmäisillesi ja sille asialle, jota palvelemme; niin näytä lapsellesi pienissä niin kuin suurissakin asioissa, miltä todellinen uskollisuus näyttää; niin älä käyttäydy milloinkaan nöyrämielisen orjan tavoin; niin kanna pääsi pystyssä, vallankin silloin kun olet tekemisissä maailman ”suurien” kanssa; niin älä käy milloinkaan nyreänä ja huonotuulisena työstä, joka ei sinua miellytä tai ei tahdo heti onnistua; niin työskentele itsesi kehittämiseksi äläkä pidä itseäsi koskaan liian viisaana, ettet enään voisi lisää oppia; niin älä milloinkaan anna valheen saastuttaa huuliasi. Lapsi olkoon peilisi, josta tunnet itsesi. Jos se on samea, on vika sinussa. Jos tahdot sen aina olevan kirkas, niin ole ensin itse kirkas ja puhdas, niin ole lapsillesi aina sanoissa ja töissä valaisevana esimerkkinä.
 
Lähde: Äiti kasvattajana: Kirjoittanut Heinrich Schulz, (1907)
Suomentanut Väinö Jokinen.
 
Tässä kirjasessa on tosi ihania tarinoita, pakko kirjoitella niitä tänne:)