Lasten kanssa työskenteleviä ei arvosteta tarpeeksi, ei myöskään vanhusten ja sairaiden kanssa työskenteleviä. Nämä ovat pääsääntöisesti naisten hommia, nämä ammatit eivät ole tuottavia – joten niitä ei arvosteta. Kovat arvot jylläävät tänä päivänä tässä yhteiskunnassa, rahaa on mutta sitä ei haluta käyttää ihmisten palveluihin. Lapset aistivat herkästi vanhempiensa ja päiväkodin henkilöstön huonon olon, kiireen. Mihin hallitus meitä kuljettaa? Kunnille on annettava mahdollisuus hoitaa asukkaansa hyvin, maksujen korotukset ajavat ihmiset vaikeuksiin.

Jos tämän päivän lapsista ja nuorista ei pidetä huolta, kuka huolehtii tulevaisuuden vanhuksista. Naisvaltaisten työalojen henkilöstöstä on pidettävä huoli, liian pienet resurssit ajavat henkilöstön väsyksiin. Sijaisia ei saada, pätevää henkilöstöä ei ole tarpeeksi – koulutetut vaihtavat alaa ja etsivät inhimillisempää työtä. Ymmärrän sen hyvin, heillä on edessään vuosikymmenien työputki ja halu suojella itseä on ymmärrettävää.

Tunnen hyvin päivähoidon tilanteen ja vaikeudet saada henkilöstöä, olen ollut päivähoidossa töissä koko työikäni. Meillä on laadukas ja hyvä päivähoito, henkilöstö haluaa tehdä parhaansa – heille on annettava mahdollisuus tehdä työnsä hyvin. Turvallinen ja hyvä arki antaa lapsille hyvät eväät elämää varten.

Kasvatuskumppanuus on päivän termi, yhteistyöllä päivähoidon henkilöstö ja vanhemmat kantavat vastuuta lasten hyvinvoinnista.