Tänään on kansainvälinen itsemurhien ehkäisypäivä. Suomen Mielenterveysseura järjesti seminaarin, jossa pohditiin  - Miksi nuori voi pahoin? Seminaarissa keskusteltiin nuorten itsemurhatilanteesta, pahoinvoinnin merkeistä, avunsaannin mahdollisuuksista ja syömishäiriöistä.  Nuorten itsemurha-uhkan ennusmerkkien tunnistaminen on vaikeaa. Nuori ei halua kertoa ongelmistaan vanhemilleen, hän haluaa säästää vanhemmat murheiltaan. Liian moni jää yksin, ilman aikuisen apua. Kouluterveydenhuollossa on aivan liian vähän väkeä, nuorten auttamiseksi tarvitaan uusia keinoja ja matalan kynnyksen auttamispaikkoja. 

Tämän päivän seminaarissa oli omaisia ja asiantuntijoita, liikuttavia puheenvuoroja vanhemman murheesta. Suru kulkee vanhempien ja sukulaistenkin mukana läpi koko elämän. Lähipiirissäni tapahtui nuoren itsemurha alkuvuodesta ja se järkytti koko suvun, lähes 60 elinvuotta jäi elämättä ja se on surullista.

Yksi asia, joka jäi mietityttämään oli se, että nuoruusikä päättyykin vasta n. 20-24 vuotiaana ja meillä 18 -vuotiaat siirretään jo aikuistenpalvelujen piiriin. Pienestä lapsesta alkaen pelaamme niillä korteilla, jotka meille on alussa annettu, tottakai ympäristöllä on suuri vaikutus lapsen elämään. Pidetään huoli lapsistamme ja toisistamme.