Tutkimusten mukaan noin joka neljäs tai joka viides lapsi on joskus nähnyt aikuisten välistä väkivaltaa kotonaan.

Jos väkivalta on ongelma, siihen täytyy saada pikaisesti apua. Jokaisella lapsella on oltava lähellään turvallinen, luotettava aikuinen, jolle kertoa asiasta. Hän voisi olla esimerkiksi sukulainen, opettaja, ystävä. Harmi vaan, että koulukuraattoreita ja terveydenhoitajia ei ole jokaisessa koulussa. Lapsi ei selviä yksin väkivaltatilanteessa, aikuisen vastuulla on miettiä, 

mistä voisi olla eniten apua perheelle ja lapselle.

Vanhempien välinen väkivalta ei ole koskaan lapsen syy, liian usein lapset kokevat itsensä syylliseksi. Perheväkivalta ei lopu, vaikka lapsi yrittäisi olla kiltimpi ja kuuliaisempi. Lapsia täytyy suojella aikuisten väkivallalta, se on liian traumaattista lapselle.

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Kaikissa perheissä kinastellaan ja riidellään, mutta vain joissain perheissä riidat johtavat väkivaltaan. Lapsella on oikeus hakea ja saada apua, jos kotona tapellaan ja käytetään väkivaltaa. Perheväkivaltaa ei tarvitse hävetä.

Mitä väkivalta on? Kaikki sellainen toiminta, jonka tavoitteena on vahingoittaa tai satuttaa toista on väkivaltaa. Lyöminen, potkiminen, töniminen ja vaatteista tai tukasta repiminen, uhkailu, haukkuminen ja kiristäminen ovat väkivaltaa. Me kaikki osaamme satuttaa, osaammeko lopettaa ajoissa?