Tänä viikonloppuna olen ulkoillut urakalla vaalikentillä. Eilinen aamu oli sumuinen ja sateinen, se ei hidastanut menoa Myllypuropäivillä. Kirkon liepeille kokoontui suuri joukko ihmisiä ja ohjelma oli upeaa. Pidin Hyde Parkissa pienen vaalipuheen, sain tilaisuuden kertoa ajatuksistani ja tavoitteistani. Keskustelukavereita piisasi ja etupäässä puhuttiin lasten päivähoidosta, vanhusten palveluista, vammaisten asioista ja ympäristöasioista ja tietenkin kuuntelin ihmisten omia tarinoita.

Myllypurosta matkasin Kontulaan ja siellä oli taas uusi yleisö. Kävin mielenkiintoisen keskustelun mm. vammaisten palveluista miehen kanssa, joka oli ollut mukana vammaisneuvoston järjestämässä paneelissa. Olimme siis "vanhoja" tuttuja ja yhteinen sävel löytyi helposti. Kontulassa oli paljon pienellä eläkkeellä sinnitteleviä eläkeläisiä ja heidän arkensa on liian tiukkaa.

Tänään olin klo 10 Viikin maalaismarkkinoilla, aurinko hemmotteli ja lämmintä oli. Viikissä oli runsaasti lapsiperheitä ja keskustelut käytiin perheidenpalveluista ja päivähoidosta. Paikalla oli  myös yksi perhe, jossa mies oli vammautunut ja heidän murheensa oli se, että kuntoutus loppuu, kun mies täyttää 65 vuotta. Se on todella väärin. Viikistä menin Itäkeskuksen maalaismarkkinpoille ja tunnelma oli kuin markkinoilla. Oli tuttuja ja tuntemattomia, keskustelin ja kuuntelin. Päivähoidon ammattilaisia ja vanhempia oli markkinoilla ja heillä oli huoli pöivähoidonlaadusta, kerroin heille mitkä ovat minun lääkkeeni niihin ongelmiin.

Olen ollut viikonloppuna ulkona 10 tuntia ja jakanut liki 200 vaaliesitettä sekä keskustellut jokaisen kanssa, joka korttini halusi. Keskustelu, kuunteleminen ja raikas ilma ovat olleet viikonlopun kohokohtia. Eipä ihme, että uni voitti iltaruuan jälkeen ja tunnin unien jälkeen on taas voimia kotihommiin.